Katja

Suomalainen työelämä on kriisissä. Työpaikkojen psykososiaalinen kuormitus on voimakkaassa kasvussa. Jatkuvat muutokset, yleinen taloudellinen epävarmuus ja jatkuva kiire työpaikoilla lisäävät ihmisten työperäistä stressiä, ja tämä on oivaa maaperää erilaisten konfliktien syntymiselle. Erilaisten paineiden alla myös ihmisten välinen vuorovaikutus saa helposti ikäviä sävyjä.

Ylirasittunut ihminen tulkitsee usein ympäristönsä viestejä negatiivisesti, mikä edesauttaa negatiivista viestintää ihmisten välillä. Syntyy juoruilua, puhumattomuutta, kuppikuntien muodostumista, selän takana puhumista ja yleistä luottamuksen puutetta. Pelon ja huolen ilmapiiri ei vahvista yhteispeliä, vaan ilmenee valtapeleinä, työuupumuksina, jatkuvina poissaoloina, sairauslomakierteinä ja jopa työkyvyttömyytenä.

Työterveyslaitoksen tuoreimpien tutkimusten mukaan työpahoinvoinnin vuosittaiset kustannukset ovat Suomessa jopa yli 30 miljardia euroa vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman tilaston (12/2014) mukaan lyhyet sairauspoissaolot maksavat meille 1,7 miljardia euroa, pitkät sairauspoissaolot toiset 1,7 miljardia, työkyvyttömyys 8 miljardia ja työtapaturmat 2–2,5 miljardia euroa vuodessa. Psykososiaalinen kuormitus aiheuttaa jopa 50–60 prosenttia näistä kustannuksista.

Näin ei tarvitse olla – panosta sovun ilmapiiriin!

Organisaation ilmapiiri selittää 20–30 prosenttia sen liiketaloudellisesta tuloksesta. Hyvän ilmapiirin on todettu vaikuttavan tuottavuuteen myönteisesti, huono ilmapiiri maksaa organisaatioille ja yhteiskunnalle miljardeja.

Science Dailyssä julkaistun tutkimuksen mukaan suurten kansainvälisten organisaatioiden työntekijöistä vain viidesosa on työhönsä aidosti sitoutuneita ja tyytyväisiä. Tuo tyytyväinen viidesosa tuottaa 40 prosenttia enemmän liikevaihtoa kuin tyytymättömät kollegansa ja on poissa työpaikalta keskimäärin kaksi päivää vuodessa.

Uskomme vahvasti siihen, jokainen meistä haluaa olla työpaikallaan reilu pomo tai reilu työkaveri. Organisaation kyky ymmärtää ja johtaa ihmisiä ihmisinä on muodostunut kaikkein suurimmaksi tuottavuuden kasvun lähteeksi tai sen esteeksi. Ihmisten ja yhteen hiileen puhaltavan kulttuurin arvo on digitalisaation myötä kasvanut entisestään. Voidaankin jo sanoa, että ihmiset ovat työpaikan ainoa voimavara – kaiken muun voi korvata. Sovunrakentajat tarjoaa tähän ihmistietoiseen johtamiseen keinot ja puitteet.

Sovunrakentajat on ensimmäinen työpaikkojen käyttöön konseptoitu asiantuntijapalvelu, jossa tuottavuutta ja hyvinvointia lähestytään tuoreesta näkökulmasta: palvelu yhdistää ihmistietoisen johtamisen, aktiivisen konfliktienhallinnan prosessit sekä monikanavaiset tieto- ja taitovalmennukset ja digitaalisen oppimisympäristön.

Sovunrakentajat-prosessi innostaa ja tukee jokaista työyhteisön jäsentä ottamaan koppia omasta roolistaan hyvän yhteistyön ja me-hengen vahvistamisessa. Prosessin avulla kirkastetaan työpaikan toimijoiden rooleja ja vastuita sekä vahvistetaan kykyä toimia oman roolinsa ja vastuunsa mukaisesti.

Prosessin avulla implementoidaan sovittelumenettelyn ideologia osaksi organisaation strategista ja operatiivista johtamista sekä vahvistetaan organisaation kykyä ennaltaehkäistä henkistä kuormittuneisuutta ja konflikteja. Tavoitteena on, että ihmisten huomio siirtyy ihmissuhdeasioiden spekuloinnista tuottavuuden näkökulmasta olennaiseen – eli työhön.

Konfliktien ei kannata antaa pilata työpaikan ilmapiiriä ja vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuteen. Kun panostat sovun ilmapiiriin, autat koko organisaatiota kehittymään, panostamaan hyvinvointiin ja positiivisen tuottavuuden kasvuun.

Katja Lundberg ja Saara Remes ovat työpaikkojen käyttöön konseptoidun Sovunrakentajat-asiantuntijapalvelun perustajat. He auttavat organisaatioita konfliktienhallinnassa ja ovat mukana tekemässä suomalaisesta työstä toimivampaa ja kilpailukykyisempää. www.sovunrakentajat.fi